Uutisissa on viime päivinä otsikoitu älypuhelimiin ladattavissa olevasta Periscope-sovelluksesta, jolla pystyy lähettämään suoraa videolähetystä puhelimellaan mistä tahansa, kenelle tahansa. Uutisen sijaan lopullinen motivaatio tähän kirjoitukseen tuli kuitenkin mahdollisuudesta käyttää äärimmäisen nokkelaa otsikkoa.
Sovelluksessa on suuri potentiaali, sillä jokainen sen käyttäjä voi muuntautua toimittajaksi jotain sattumusta kuvatessaan. Seurasin itsenäisyyspäivän mielenosoituksia mm. hyvälaatuisten Periscope-lähetyksien kautta. Toivon ja uskon, että sovellusta kehitetään ja siitä tulee entistä parempia klooneja markkinoille.
Lapset ja nuoret ovat innoissaan kaikista trendit asettavista sosiaalisista sovelluksista, joita he pääsevät älypuhelimellaan käyttämään. Koska suurin piirtein jokaisella oppilaalla on älypuhelin mukana koulussaan, niin Periscope tulee joillakin olemaan päällä koulussakin. Luulen monen opettajan kokevan, että Periscopella ja muillakin nuorten käyttämillä älypuhelinsovelluksilla on käänteinen Midaan kosketus oppimiseen ja oppimistilaan: Jokainen niitä käyttävä oppilas, jota ne pääsevät koskettamaan, muuttuu vähemmän vastaanottavaisemmaksi opetukselle. Jos kyseessä on nimenomaan Periscope, niin joutuu opettaja huolehtimaan siitäkin, ettei luokkaopetus ole näytillä koko Suomelle tai osana jotain oppilaiden hauskaa ohjelmanumeroa.
Periscope on myös avonainen hunajapurkki tirkistelijöille ja ahdistelijoille, jossa ei ilmiöpohjaisesti tarkasteltuna ole mitään uutta. Internetin verkostoitumispalveluissa on kautta aikojen ollut käyttäjinä vanhoja setiä imartelemassa taikka tekemässä suoria ehdotteluja naiiveille tytöille. Tälle ilmiölle ei voi mitään, paitsi jos kieltää lapseltaan internetin käytön ja sosiaalisen kanssakäymisen kavereiden kanssa. Nuoret ajattelevat yksinkertaisesti ja aikuisella on aina vastuu suorittaa "positiivista kyttäämistä", kuten Jari Sinkkonen on todennut. Pitäisi painottaa järjen käyttöä ja kertoa kaunistelematta niistä varjopuolista, joita itsensä esille tuominen chatissa tai verkostossa voi aiheuttaa.
Kuten olen jo tainnut useammassa kirjoituksessa todeta, on tämäkin aikuislähtöinen valistus melko turhaa, jos kaveriporukan rohkelikko/johtaja/trendsetter päättää tehdä toisin. Siksi nuoren pöljyyksiin sortumisen todennäköisyyden pienentäminen pitäisi aloittaa jo aikaisemmin, paljon isommassa mittakaavassa ja niiden suuntaviivojen vetämisellä, jotka löytyvät kasvatusoppaiden kansien välistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti